Erikoishammaslääkärin vinkit hyvään kotihoitoon

Heikki Alapulli ja lapsipotilas
Hyväkuntoisetkin hampaat kannattaa käydä säännöllisesti tarkistuttamassa alan ammattilaisella, jotta pystytään ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia.

Hampaiden huolellinen hoitaminen on yksi niistä tärkeistä taidoista, joita lapset oppivat kotona. Avainsanoja ovat toistuvat rutiinit, järkevät arjen valinnat ja esimerkin näyttäminen.

Kuulostaisi loogiselta, että lasten hampaiden hoitaminen aloitetaan sitten, kun lapsi saa ensimmäisen hampaansa. Mutta ei: hampaista huolehtiminen alkaa jo ennen lapsen syntymää.

- Kun vanhemmat hoitavat jo odotusaikana omat hampaansa kuntoon, he tarjoavat pienokaiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat. Vanhempien suun kunto vaikuttaa suoraan myös lapsen suun kuntoon, muistuttaa erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli Oral Hammaslääkäreiltä.

- Hammasharjan voi ottaa esille sitten, kun lapsen ensimmäinen hammas ilmoittelee tulostaan. Lapset tykkäävät myös siitä, että hampaatonta suuta harjataan pehmeällä harjalla. 

Kolmivuotias lapsi voi jo itse alkaa harjoitella hampaiden pesemistä, mutta vastuu siitä, että hampaat myös puhdistuvat, pysyy vanhemmilla ainakin siihen asti, että lapsi on kymmenenvuotias. Hampaiden säännöllisessä pesemisessä on tärkeää näyttää esimerkkiä, sillä pienet lapset matkivat mielellään vanhempiaan ja sisaruksiaan.

- Nykysuositusten mukaan pienten lasten hampaiden pesemiseen voidaan käyttää matalafluorista hammastahnaa kerran päivässä, mutta silti pitää muistaa pestä hampaat toisenkin kerran päivässä. Kolmivuotiailla lapsilla hammastahnaa voi käyttää päivän molemmilla pesukerroilla.

Tärkeitä arjen valintoja

Perintötekijät vaikuttavat siihen, millaiset hampaat lapsella on. Suurempi rooli on kuitenkin sillä, miten hampaita ja koko suuta kohdellaan tavalllisessa arjessa.

- Hampaiden pesemisessä kannattaa ottaa käyttöön säännölliset rutiinit alusta asti. Kun lapsen hampaat pestään sekä aamulla että illalla, lapsi tottuu siihen niin hyvin, että alkaa odottaa sitä. Isänä olen huomannut, että laiskempikin vanhempi saa pestyä hampaat huolellisesti sähköhammasharjalla, Alapulli nauraa.

Säännölliset ruokailutottumukset pitävät hampaat hyvässä kunnossa, sillä jatkuva mässyttäminen altistaa hampaat reikiintymiselle. Sokeriset mehut, karkit ja leivonnaiset kannattaa pitää karkkipäivien herkkuna. Myös ruokailutahtiin on syytä kiinnittää huomiota.

- Näen työssäni pieniä lapsia, joiden uniongelmia on yritetty hoitaa koko yön jatkuvana pullomehun tai maidon saamisella. Se ei ole hyvä vaihtoehto, sillä se johtaa helposti hammasongelmiin.

Hyväkuntoisetkin hampaat kannattaa käydä säännöllisesti tarkistuttamassa alan ammattilaisella, jotta pystytään ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia.

- Kun hammaslääkärin vastaanotolla on käyty pienestä asti, lapsi ei myöskään ala niin helposti pelätä tilannetta. Tervesuinen lapsi tapaa nykyisessä julkisen terveydenhuollon systeemissä harvoin hammaslääkäriä, vaan hänen suunsa tutkii hammashoitaja tai suuhygienisti. Hammaslääkärille mennään vain tarvittaessa. Lasten hammaslääkärinä pitäisin nykyistä tiheämpiä hammaslääkärikäyntejä hyödyllisinä.

Lasten hampaiden terveys
Lasten hampaiden terveys lähtee kotoa

Kainaloon: Hammaskeiju vai hammashiiri?

Maitohampaiden irtoaminen pysyvien hampaiden tieltä on osa lapsen kasvua. Ensimmäiset maitohampaat alkavat heilua yleensä silloin, kun lapsi on 5-7-vuotias, joskin hampaiden lähteminen myöhemminkin on aivan normaalia.

- Maitohampailla lapsi voi hienontaa ruokaa jo ennen kuin hänen kasvonsa ja leukansa kasvavat aikuisen mittoihin ja sopivan kokoisiksi pysyville hampaille. Maitohampaat ohjaavat pysyvät hampaat oikeille paikoilleen, ja niitä tarvitaan myös puhumisessa äänteiden synnyttämisen avuksi, kertoo erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli Oral Hammaslääkäreiltä.

Maitohampaiden irtoaminen saattaa olla lapselle sekä jännittävä että pelottava kokemus. Yleensä lapset kuitenkin pitävät hampaiden vaihtumista hienona asiana, joka kertoo siitä, että he siirtyvät esikoulu- tai kouluikään.

- Tätä siirtymää tuetaan erilaisilla tarinoilla esimerkiksi hammaskeijusta ja hammashiirestä, jotka kuljettelevat maitohampaita eri paikkoihin. Kun maitohampaat irtoavat, lapsi saa osakseen huomiota tai jonkinlaisen palkkionkin. Suomessa hammaskeiju on tuttu hahmo, kun taas hammashiiristä kerrotaan muun muassa Etelä-Euroopassa.

Faktaa: Reikiintyminen ei ole suun ainoa ongelma


- Lapsen suun tutkiminen ei ole vain hampaiden tutkimista, vaan siihen liittyy myös purennan, hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tutkiminen. Suu on kokonaisuus ja hampaat vain osa sitä.

- Hampaissa voi olla perittyjä tai ympäristön aiheuttamia kehityshäiriöitä. Häiriöt voivat olla myös osa laajempaa oireyhtymää, jolloin hammaslääkäri voi olla avainasemassa harvinaisen sairauden diagnostiikassa.

- Erilaiset purennan kehityksen ongelmat ovat lapsilla melko yleisiä ja vaativat usein oikomishoitoa ja erikoishammaslääkärillä käymistä.

- Myös ientulehdus ja hammaskivi ovat lapsilla yleisiä ongelmia. Sen sijaan laajat kudostuhot hampaiden kiinnityksessä ovat harvinaisia.

- Hampaiden ja leukojen traumat ovat kärkiviisikossa lasten tapaturmissa. Käytännössä lapset saattavat kolhia hampaitaan niin, että ne esimerkiksi murtuvat.

- Suuri osa suusta on limakalvoa. Limakalvoilla voi olla muutoksia, jotka ovat osa muualla kehossa esiintyvää sairautta (esimerkiksi tulehduksellinen suolisosairaus) tai vain suuonteloissa esiintyviä, kuten tavalliset suun uusiutuvat haavaumat eli aftat.

- Suun terveydenhuollon ammattilaisista vain hammaslääkäri saa diagnosoida suun sairauksia.

Vapaita aikoja ei löytynyt
Info