Karies eli hampaiden reikiintyminen

Reikä hampaassa! Miten nyt toimitaan?

Hammaskiille on elimistön kovinta ainetta, mutta silti se voi vaurioitua. Hampaiden reikiintymisellä eli karioitumisella tarkoitetaan kiilteen ja hammasluun hajoamista. Poskihampaiden purupinnat, hampaiden välit sekä ienrajat reikiintyvät kaikkein helpoiten sillä näiden alueiden puhdistaminen on usein hankalaa.

Alkava reikä aiheuttaa tavallisesti hampaassa vihlontaa ja kylmän arkuutta. Edetessään karies oireilee hampaan koputus- ja lämpöarkuutena. Myös hammassärky voi viitata edenneeseen kariekseen.

Jos sinulla on karieksen oireita, varaa heti aika hammaslääkärille verkkoajanvarauksessamme tai numerosta 010 400 3400!

Karies ei välttämättä aiheuta mitään oireita ja pääsee näin joskus etenemään salakavalasti. Oireettomatkin hampaat tulisi siksi tarkastuttaa hammaslääkärissä säännöllisin väliajoin.

Reikiintyneen hampaan hoito

Hammaslääkäri poistaa vaurioituneen hammaskudoksen poraamalla. Hammas useimmiten puudutetaan ensin, koska lähes kaikki pitävät poraamisen aiheuttamaa vihlovaa tunnetta epämiellyttävänä.

Poistetun kudoksen tilalle laitetaan paikka-ainetta, joka voi olla esimerkiksi muovia, keraamia tai amalgaamia. Pahasti reikiintynyt hammas voidaan myös kruunuttaa. Jos reikä on edennyt jo hampaan ytimeen asti, täytyy se juurihoitaa ennen paikkaamista.

 

Lue lisää hampaiden rakenteesta, reikiintymisestä ja sen ehkäisystä:

Hampaan rakenne

Hammas koostuu kiilteestä, hammasluusta eli dentiinistä ja hampaan ytimestä eli pulpasta. Kiille on elimistön kovinta ainetta. Kiilteen alta alkaa hammasluu, joka on rakenteeltaan pehmeämpää. Ytimessä sijaitsevat hammasta suonittavat verisuonet ja hampaan tunto- ja kipuaistista huolehtivat hermot.

Hammas kiinnittyy säikein sitä ympäröivään luuhun. Lapsuusiän jälkeen maitohampaisto vaihtuu pysyviksi hampaiksi. Normaalisti maitohampaita on 20 ja pysyviä hampaita 32 viisaudenhampaat mukaan lukien.

Bakteerit

Suussa elää normaalistikin erilaisia bakteereita. Erityisesti mutans streptokokki-bakteerit saavat aikaan hampaiden karioitumista. Toisilla mutans streptokokki-bakteereita on suussa enemmän kuin toisilla. Suussa elääkseen bakteerit tarvitsevat sokeria. Kun bakteerit käyttävät sokeria ravinnokseen, syntyy niiden aineenvaihduntatuotteena happamia aineita. Nämä hapot syövyttävät kiilteen pintaa, jolloin sen rakenneosaset hajoavat. Kiilteestä karies voi edetä dentiiniin ja aina pulpaan asti. Koska dentiini on kiillettä pehmeämpää, etenee karies siinä nopeammin.

Ravinto

Ravinto on merkittävä tekijä hampaiden karioitumisessa. Hampaat reikiintyvät, kun bakteerit saavat säännöllisesti sokeria käyttöönsä. Ravinnon laatu ja erityisesti se, kuinka usein sitä nautitaan vaikuttavat reikiintymiseen. Jokainen välipala tai ateria aiheuttaa happohyökkäyksen, jolloin happamat aineet syövyttävät hampaiden pintaa puolisenkin tuntia. Etenkin tiheään nautitut makeat välipalat ja happamat virvoitusjuomat ovat hyvin haitallisia hampaille.

Sylki

Sylki huuhtelee suuta vähentäen bakteerien määrää hampaiden pinnoilla. Lisäksi syljessä on mineraaleja, jotka vahvistavat kiilteen pintaa. Syljen vaikutus on kolmas tärkeä tekijä reikien synnyssä. Kuiva suu ja syljenerityksen väheneminen altistavat radikaalisti hampaiden karioitumiselle.

Fluori

Fluori vahvistaa kiilteen rakenneosia. Fluorin käyttö voi jopa pysäyttää alkavat kiilteen pinnalla olevat vauriot. Fluoria saa esimerkiksi fluorihammastahnoista, fluoritableteista ja hammaslääkärin käyttämästä fluorilakasta.

Reikiintymisen ehkäisy

Mutans streptokokki-bakteeri tarttuu usein jo lapsuusiässä tavallisesti äidiltä. Bakteeritartunnan voi saada syljen välityksellä esimerkiksi yhteisestä lusikasta syömällä tai lapsen tuttia nuolaisemalla. Mitä nuorempana lapsi altistuu, sitä varmemmin bakteeri tarttuu. Sylkikontakteja lapsen kanssa kannattaa välttää ja äidin olisi hyvä pitää huolta myös omasta suuhygieniastaan. Ainoastaan mutans streptokokki-tartunnan välttäminen ei suojaa lasta kariekselta.

Lapsi ei osaa kaivata makeisten syöntiä ennen kuin hänelle tämä tapa opetetaan. Mitä myöhemmin lapsi kiinnostuu makeisista, sitä paremmin hän säästyy kariekselta elämänsä aikana.

Jotta happohyökkäyksien määrä oli mahdollisimman vähäinen, ateriat tulisi nauttia säännöllisin väliajoin. Napostelua, makeita ja happamia juomia sekä turhia välipaloja tulisi välttää. Jopa sokeroitu kahvi aiheuttaa haitallisen happohyökkäyksen. Makeat herkut olisi hyvä nauttia aterioiden yhteydessä.

Ruokailun jälkeen on suositeltavaa käyttää ksylitolituotteita. Tavallisten makeisten sijaan kannattaa käyttää ksylitolilla makeutettua herkkuja. Suun bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia hyväkseen, jolloin ei synny happohyökkäystä. Lisäksi ksylitolipurukumin pureskelu lisää syljeneritystä, mikä huuhtelee bakteereita ja laimentaa niiden happamia aineenvaihduntatuotteita.

Paras tapa välttää hampaiden reikiintyminen on hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen. Aamuin ja illoin tehty huolellinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla on kaiken a ja o. Mekaaninen harjaus irrottaa bakteereita hampaan pinnalta. Hammastahnan sisältämä fluori kovettaa hammaskiillettä entistä kovemmaksi sekä voi jopa korjata ja pysäyttää kiilteeseen syntyneitä vaurioita. Hammasvälit on puhdistettava hammaslangalla tai -tikuilla, koska ne ovat hammasharjalta ulottumattomissa.