Lasten hammashoitoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kasvavan lapsen suu vaatii jatkuvaa huolenpitoa kotona ja säännöllisiä kontrolleja hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoilla. Vaikka lapsen hampaat olisivatkin hyvässä kunnossa, kannattaa hammaslääkärissä käydä säännöllisesti mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Kun lapsi käy alusta asti osaavalla ja lapsiystävällisellä hammaslääkärillä, on vastaanotolla käynti mukavaa eikä pelkoja kehity.

 

Tyypillisiä lapsen suunterveyden ongelmia

Erilaiset purennan kehityksen ongelmat ovat lapsilla melko yleisiä ja vaativat usein oikomishoitoa ja erikoishammaslääkärillä käymistä. Myös ientulehdus ja hammaskivi ovat lapsilla yleisiä ongelmia. Sen sijaan laajat kudostuhot hampaiden kiinnityksessä ovat harvinaisia. Hampaiden ja leukojen traumat ovat kärkiviisikossa lasten tapaturmissa. Käytännössä lapset saattavat kolhia hampaitaan niin, että ne esimerkiksi murtuvat.

Myös perintötekijät vaikuttavat siihen, millaiset hampaat lapsella on. Suurempi rooli on kuitenkin sillä, miten hampaita ja koko suuta kohdellaan tavallisessa arjessa. Ongelmien välttämiksi lapsi kannattaakin totuttaa hyvään hampaiden omahoitoon ja hampaiden harjaukseen kahdesti päivässä pienestä pitäen. Myös säännöllinen hammaslääkärissä käynti kuuluu asiaan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä lasten hammashoidosta

Milloin lapsen hampaiden harjaus kannattaa aloittaa?

Kun ensimmäinen hammas tekee tuloaan. Moni lapsi myös pitää siitä, että hampaatonta suuta harjataan pehmeällä harjalla. Itse lapsi voi alkaa pestä hampaitaan noin 3-vuotiaana. Silloinkin vastuu hampaiden puhdistumisesta on kuitenkin vanhemmalla.

Hampaat on syytä totuttaa pesemään säännöllisesti. Vanhempien oma esimerkki on tässä paras apuväline, koska varsinkin pienet lapset mielellään matkivat vanhempien ja isompien sisarusten toimintaa.

Mikä on pienten lasten hammastahnan käyttösuositus?

Nykysuositusten mukaan pienten lasten hampaiden pesemiseen voidaan käyttää matalafluorista hammastahnaa kerran päivässä, mutta silti pitää muistaa pestä hampaat toisenkin kerran päivässä. Kolmivuotiailla lapsilla hammastahnaa voi käyttää päivän molemmilla pesukerroilla.

Mitä jos lapsi nielee hammastahnaa?

Fluorin hammasterveydelle suotuisat vaikutukset tulevat pääosin paikallisesta vaikutuksesta suussa. Hammastahnaa ei siis ole tarkoitus niellä. Pieni lapsi ei kuitenkaan osaa olla nielemättä osaa hammastahnasta ja juuri tämän vuoksi eri-ikäisille lapsille on annettu erilaiset ohjeet käytettävän hammastahnan määrästä ja fluoripitoisuudesta. Kun noudattaa näitä ohjeita, niin lapsen nielemän fluorin määrä pysyy turvallisella tasolla.

Minkä ikäinen lapsi voi harjata hampaat itse?

Noin 10-vuotiaana. Hampaiden harjaus siten, että hampaat todella puhdistuvat kaikilta pinnoiltaan on melko vaativa suoritus. Kun lapsi pystyy kirjoittamaan käsin kunnolla, riittää käden hienomotoriikka myös hampaiden pesuun. Aikuisen on kuitenkin syytä tarkastaa harjaustulos säännöllisesti.

Milloin maitohampaat irtoavat?

Yleensä ensimmäiset maitohampaat alkavat heilua lapsen ollessa 5-7-vuotias. On kuitenkin normaalia, että hampaat lähtevät myöhemminkin.

Lapsuusiän jälkeen maitohampaisto vaihtuu pysyviksi hampaiksi. Normaalisti maitohampaita on 20 ja pysyviä hampaita 32 viisaudenhampaat mukaan lukien.

Miten ehkäistä lapsen hampaan reikiintymistä?

Lasten hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn pätevät pitkälti samat säännöt kuin aikuisillakin – terveellinen ruokavalio ja hyvä omahoito ovat avainasemassa. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa lapsi alkaa syödä makeisia, sitä todennäköisemmin hän säästyy kariekselta. Yksi reikien aiheuttaja on mutans streptokokki-bakteeri, jonka lapsi saa yleensä vanhemmiltaan. Tartuntaa voi ehkäistä muun muassa vanhempien hyvällä suuhygienialla. Tarkemmin lasten hampaiden reikiintymisen ehkäisemisestä ja karieksesta voit lukea tästä.

Voiko reikiintyneitä maitohampaita hoitaa?

Hampaiden reikiintyminen on krooninen infektiosairaus, jonka etenemiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tärkeimpiä tekijöitä ovat ravinto (dieetin laatu ja ruokailutíheys), hampaiden harjaus ja fluorin saanti. Syntyneitä vaurioita hampaissa voidaan hoitaa kaikenikäisillä lapsilla. Hoito määräytyy vaurion vakavuuden mukaisesti (paikkaus, pulpan hoito tai hampaan poisto). Pienillä lapsilla hoito voidaan tehdä mukavasti nukutuksessa.

Mikä avuksi, kun lapsella on edessä iso tai vaativa hammashoito?

Joskus lasten tavanomainen hammashoito ei ota sujuakseen tai hoito on liian laajaa potilaan ikään nähden. Tällöin yksi vaihtoehto on nukutushammashoito. Oralissa perusteellisen hampaiden ja leukojen tutkimisen pohjalta laaditaan hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan kasvavan ja kehittyvän suun ja leukojen erityisvaatimukset. Tarpeen vaatiessa toimitaan yhteistyössä hampaiden oikomishoitoon erikoistuneiden lääkäreiden kanssa.

Lasten hammashoitoon perehtyneet hammaslääkärit Oralissa

Lasten hammashoidon erikoislääkäreitä on Suomessa vajaa viisitoista – ja heistä jo kolme työskentelee Oralissa. Heillä on erikoisosaamista lasten hammashoidon ongelmatilanteisiin vauvaiästä lähtien.

Oralin lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreillä Heikki Alapullilla, My Blomqvistilla ja Krista Brander–Aallolla on pitkä käytännön kokemus lasten hammashoidon alalta. Heidän lisäkseen Oralissa lasten hampaita hoitavat lasten hammashoitoon erikoistuva hammaslääkäri Elisa Ronkainen sekä lukuisat muut taitavat ja lapsiystävälliset hammaslääkärit ja suuhygienistit ympäri Suomen.

Lasten hammashoitoa saa jokaiselta Oral-hammaslääkäriasemalta ja lasten hampaiden tarkastuksen tekee aina hammaslääkäri. Oral Erottajan toimipisteessä toimii myös oma lapsille suunnattu Lasten Oral, Erottaja.

Oralista löytyy osaamista ennaltaehkäisevästä hoidosta aina vaativaan korjaavaan hammashoitoon asti, mukaan lukien lasten hammastapaturmien ja hampaiden kehityshäiriöiden hoito. Maitohampaiden korjaavan hoidon alalla Oralissa tehdään myös kruunutuksia ja pulpotomioita (maitohampaan juurihoitoja) käyttäen uusimpia tekniikoita.

Oralissa tavoitteena on, että lapsi voisi varttua aikuiseksi mahdollisimman tervein hampain ilman hammashoitopelkoa.