Vinot hampaat hävettävät Instagram-maailmassa – 90% nuorista haluaa oikomishoitoon
Tuoreen selvityksen mukaan jopa 86 prosenttia 20–40-vuotiaista suomalaisista on kiinnostunut aloittamaan hampaidensa oikomishoidon. Heistä melkein puolet, eli 48 prosenttia, harkitsee oikomishoitoa esteettisistä syistä. Puhtaasti terveydelliset syyt motivoivat vain 14:ää prosenttia oikomishoidon aloittamista pohtivista.
Hammaslääkäri Sanna-Liisa Untamala Oral Hammaslääkäreiltä tunnistaa kyselytutkimuksen löydökset omassa työssään:
”Tapaan vastaanotollani nuoria aikuisia, joista ei löydy ainoatakaan valokuvaa, jossa he hymyilisivät niin, että hampaat näkyvät. Heitä häiritsee jokin esteettinen seikka heidän hymyalueellaan: rako hampaiden välissä tai vinot hampaat.”
Oikomishoitoon liittyvät ennakkoluulot yleisiä
Oral Hammaslääkärien laaja kysely paljasti nuorten aikuisten yleisiä ennakkoluuloja. Vastaajia mietityttivät eniten oikomiskojeiden vaikutus ulkonäköön sekä hoidon kesto ja kustannukset.
”Monet ovat puntaroineet oikomishoitoon tulemista vuosikausia. Mutta nykyaikaiset oikomistekniikat ovat niin tehokkaita, että jotkut käyttävät hoidon aloittamisen jahkailuun enemmän aikaa kuin mitä itse hoito kestää”, Untamala vertaa.
Hammaslääkäri Sanna-Liisa Untamala päätti ottaa kyselytutkimuksessa löytyneet yleisimmät pohdinnan aiheet käsittelyynsä ja purkaa oikomisennakkoluulot.
”Oikomiskojeet vaikuttavat ulkonäkööni”
Kysely: 51 % oikomishoitoa harkitsevista vastaajista mietti tätä paljon tai erittäin paljon
Untamala: ”Monille ainut mielikuva oikomisesta liittyy yhä perinteisiin hammasrautoihin. Mutta nykyisin ei ole pakko käyttää menneisyydestä tuttuja metallinharmaita rautoja. Niiden sijaan on olemassa erilaisia huomaamattomia ratkaisuja, kuten läpinäkyvästä muovista valmistetut Invisalign-kalvot.”
Untamala lohduttaa, että ulkopuoliset eivät koskaan tarkkaile toisen ulkonäköä yhtä tarkasti kuin itse luulisi:
”Minulle itselleni tehtiin jokunen vuosi sitten oikomishoito. Käytin Invisalignia, eivätkä potilaani huomanneet mitään, vaikka hammaslääkärin vastaanotolla ollaan melko lähekkäin!”
”Oikominen kestää kauan”
Kysely: 47 % mietti tätä paljon tai erittäin paljon
Untamala: ”Nykyaikaisilla menetelmillä saadaan jo kolmessa, neljässä kuukaudessa näkyviä muutoksia aikaiseksi. Esimerkiksi Invisalign-oikomisessa potilaalle luodaan 3D-mallin avulla yksilölliset, hoidon edetessä vaihdettavat kalvot. Niiden avulla prosessi etenee jouhevasti ja muutoksen huomaa itse helposti.”
Hammaslääkärin mukaan eräs kommentti toistuu jatkuvasti potilaiden puheissa: ”Lähes kaikki sanovat: ’Ai, menikö tää näin nopeesti?!’”
”Oikominen aiheuttaa paljon kustannuksia”
Kysely: 83 % mietti tätä paljon tai erittäin paljon
Untamala: ”Invisalign-menetelmää käyttäessä oikomishoidon hinta vaihtelee noin 2500–6000 euron välillä, riippuen lähtötilanteesta ja tavoitteista. Koko summaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa kerralla, vaan potilas voi hyödyntää osamaksuratkaisua.”
Kyselytutkimuksen kohderyhmä eli 20–40 -vuotiaat ovat ikävaiheessa, jossa monet ovat valmiita käyttämään oikomishoitoa vastaavan summan esimerkiksi lomamatkaan, hääjuhlaan tai designer-laukkuun. Untamala kannustaa näkemään oman terveyden ja hyvinvoinnin investointina:
”Suosittelen ajattelemaan oikomishoitoa loppuelämän satsauksena, joka vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin, omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Siihen kannattaakin panostaa.”
Konsultaatiokäynnillä mahdollisuudet selville
Oral Hammaslääkärien Untamala kertoo ymmärtävänsä oikomishoitoon liittyvät pohdinnan aiheet, mutta rohkaisee kaikkia aihetta pohtivia ottamaan asiasta selvää.
”Invisalign-hoitoarvioinnissa saa tiedon, onko hoito omalla kohdalla mahdollista, millaiset sen kustannukset ovat, ja mitä hoitomuotoja voidaan käyttää. Hoito-arviointikäynnin aikana hammaslääkäri voi skannata potilaan suun 3D-skannerilla ja siten näyttää hoidon simuloidun lopputuloksen jo etukäteen.”
Oral Hammaslääkäreiden tilaama ja Innolinkin loppuvuodesta 2020 toteuttama selvitys kartoitti 20–40-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ja ennakkoluuloja oikomishoitoon liittyen. Kyselyyn osallistui 1147 vastaajaa.