Suomesta on viime vuosina tullut suunterveyden digitalisaation kärkimaita. Asiantuntijan mukaan kehityksen taustalla ovat innovatiiviset kotimaiset teknologiayritykset ja ennakkoluulottomat hammaslääkärit.

”Kun muissa maissa ei tiedetty 3D-kuvantamisesta vielä paljon mitään, me suomalaiset olimme siinä jo pitkällä. Kotimaiset teknologiavalmistajat ovat aivan alan etunenässä”, kertoo suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Antero Salo.

”Lisäksi etenkin isommissa hammaslääkäriketjuissa on panostettu laitehankintojen ohella vahvasti myös henkilökunnan koulutukseen. Me hammaslääkärit olemme viime vuosina saaneet opetella paljon uutta. Tässä työssä ei saa pelätä teknologiaa, vaan pitää tutustua rohkeasti uuteen”, Salo linjaa.

Käsityöläisestä ohjelmisto-osaajaksi

Hammaslääkärin työnkuva on askel askeleelta kehittynyt käsityöläisestä ohjelmisto-osaajaksi.

”Hammaslääkärin työssä käytettävät ohjelmistot ovat nykyisin aivan toisella tasolla kuin 15 vuotta sitten. Pystymme hyödyntämään dataa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi hammasimplantin tekeminen aloitetaan 3D-kuvaamalla potilaan suu ja luomalla virtuaalinen malli, jonka perusteella hammaslaboratorio valmistaa digitaalisesti yksilöllisesti räätälöidyn kruunun”, kertoo Salo.

Asiakkaalle teknologian kehitys näkyy hoidon kehittymisessä entistäkin nopeammaksi ja turvallisemmaksi.

”Esimerkiksi siirtyminen kaksiulotteisesta kuvantamisesta 3D-malleihin paljastaa hammaslääkärille hampaan juurten pienetkin rakenteet ja auttaa havaitsemaan infektiot tarkemmin kuin ennen. Tarkempi kuva myös pienentää entisestään riskiä vaurioittaa hermoa eri toimenpiteissä”, Salo selventää.

Hampaat kasvamaan keinotekoisesti?

Korjaavan hammashoidon digitaalisuus alkaa olla Suomessa jo arkipäivää. Salo ennustaa tulevaisuuden teknologioiden harppaavan vieläkin pidemmälle.

”Joskus tulevaisuudessa pystymme kasvattamaan keinotekoisesti uusia hampaita puuttuvien tilalle. Jo sitä ennen hampaiden 3D-printtaaminen yleistyy varmasti.”

Lähitulevaisuudessa teknologia auttaa tekemään paikoista ja implanteista entistä aidomman näköisiä.

”Ohjelmiston avulla hammaslääkäri voi analysoida tarkasti paikan tai kruunun väriä verrattuna muihin hampaisiin. Vähän kuin maalikaupassa sekoittamalla näihin saadaan täysin yhteensopiva väri”, Salo ennakoi.

Vaikka teknologia on vallannut alaa, hammaslääkärin kädenjälki ei ole kadonnut täysin näkymättömiin.

”Lääkäri voi suorittaa koko hoitoprosessin alusta loppuun digitaalisesti, mutta koneet ja ohjelmistot toimivat loppujen lopuksi vain apuna. Lääkäri vastaa yhä työn viimeistelystä ja potilasturvallisuudesta”, Salo tiivistää.

Esimerkkejä suunterveyden digiteknologiasta

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Antero Salo

3D-röntgen – ”Enää ei tarvitse keskustella, otetaanko potilaan suusta 2D- vai 3D-kuva. Laitteiden säteilymäärät ovat nykyisin todella alhaisia. 

Kolmiulotteisuus tuo huomattavasti enemmän informaatiota lääkärille.”

Implanttien virtuaalimallit – ”Kun potilaan suu on ensin skannattu kolmiulotteisesti, 3D-kuvan perusteella suunnitellaan virtuaalisesti implantti. Virtuaalimalli siirretään digitaalisesti hammaslaboratorioon, joka valmistaa sen perusteella yksilöllisesti potilaan suuhun räätälöidyn kruunun.”

Poraohjurit – ”3D-printattu poraohjain auttaa lääkäriä poraamaan aiempaa tarkemmin. Ohjurin avulla esimerkiksi hammasimplantin asennus onnistuu jopa ilman ikenen avaamista. Tämä nopeuttaa potilaan toipumisaikaa toimenpiteen jälkeen.”

Navigaattorit – ”Neurokirurgiassa ultraääninavigaattoreita on käytetty jo 30 vuotta, mutta nyt ne ovat tulleet myös hammaslääketieteeseen. Navigaattori auttaa lääkäriä kohdistamaan toimenpiteen juuri oikeaan paikkaan.”