Yli puolet suomalaisista sairastaa iensairautta. Iensairauksia ovat ientulehdus ja hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti.

Iensairaudet ovat Suomessa kansantauti, jolla on yhteys moniin kroonisiin yleissairauksiin sekä esimerkiksi hedelmättömyyteen. Iensairaudet johtuvat hampaiden riittämättömästä ja epäsäännöllisestä puhdistamisesta. Tällöin niiden pinnalle, väleihin ja ienrajaan kertyy bakteerimassaa eli plakkia. Bakteerit ärsyttävät ientä sekä saavat aikaan tulehduksen.

Tulehtunut ien on oireillessaan punainen, turvonnut tai vuotaa helposti verta. Usein tulehdus etenee oireettomana, jolloin ensimmäinen näkyvä merkki voi olla hampaan heiluminen. Oireetonkin iensairaus voi vaikuttaa yleisterveyteen.

Ientulehdus

Ientulehdus on varsin tavallinen ja usein oireeton vaiva. Yleisimpiä oireita ovat tavallista punaisempi, turvonnut ja helposti verta vuotava ien.

Ientulehdus kuulostaa vaarattomalta pikkuharmilta, mutta hoitamattomana sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. Ientulehduksesta saattaa seurata hampaan kiinnityskudossairaus, joka edetessään voi irrottaa hampaan leuasta.

Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti

Kun ientulehdus etenee syvemmälle ikenen kudoksiin, on kyseessä hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Se on salakavala kansantauti, josta Suomessa kärsii yli 60 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä.

Parodontiitti on usein oireeton. Se aiheuttaa infektion, joka etenee hampaan juuren pintaa pitkin syvemmälle ja tuhoaa hampaan leukaluuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä. Elimistö puolustautuu infektion bakteerien hyökkäystä vastaan tuhoamalla hammasta kiinnittävän luun ja lopulta hammas voi irrota kokonaan leuasta. Kun hampaat heiluvat, alkaa olla jo liian myöhäistä. Siksi taudin varhainen toteaminen on todella tärkeää.

Kaikki potilaat eivät ole yhtä alttiita sairastumaan, mutta on tärkeää, että sairaus todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Iensairauden hoito ja ehkäiseminen

Iensairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeintä on hyvä omahoito ja säännöllinen hammaslääkärissä käynti. Kun sairaus havaitaan ajoissa, voidaan se hoitaa ennen kuin se ehtii tuhota kudoksia tai esimerkiksi vaikuttaa yleisterveyteen. Oralissa on otettu käyttöön Periosafe-sylkitesti, jolla testataan, kärsitkö iensairaudesta. Testi huomaa sairauden aktivoitumisen jo ennen, kuin hampaan kiinnityskudoskatoa on tapahtunut.

Tutustu Periosafe-testiin.

Hammaslääkäri tekee sairastuneelle potilaalle hoidon tarpeen arvion ja laatii hoitosuunnitelman iensairauden taltuttamiseksi. Ientulehduksen saa taltutettua parodontiittia vaivattomammin.

Hoitoon kuuluu hammaskiven säännöllinen poistattaminen joko hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Vaikeissa parodontiittitapauksissa saatetaan turvautua antibiootteihin ja leikkaushoitoihin. Joskus myös purennan korjaus on paikallaan, jotta hammasta vääntävät voimat eivät aiheuta lisäkuormaa kiinnityskudoksille.

Sekä ientulehduksen että parodontiitin hoidossa tärkeää on hyvä kotihoito: hampaiden, ienrajojen ja hammasvälien huolellinen ja säännöllinen puhdistus. Hampaat tulee harjata huolellisesti aamuin illoin. Hammasharjan lisäksi tarvitaan hammasväliharjaa tai hammaslankaa, jolla plakki eli bakteerimassa saadaan pois myös hampaiden ahtaista väleistä. Hampaiden välit kannattaa puhdistaa päivittäin. Verta vuotaa ientä ei tarvitse säikähtää, vaan tulehtunutta kohtaa tulee harjata ja hampaiden välejä puhdistaa entistä ahkerammin.

Hampaiden pinnoille kertynyttä ja ientulehdukselle altistavaa hammaskiveä ei pysty poistamaan omahoidolla. Suuhygienisti saa sen poistettua ultraäänilaitteella tai käsi-instrumentein.

Iensairauksien vaikutukset yleisterveyteen

Iensairaudet aiheuttavat tulehduksia suuhun. Hoitamattomina tulehduksilla on vaikutusta yleisterveyteen ja ne voivat kulkeutua suusta verenkierron mukana muualle elimistöön.

Hoitamattomat suun tulehdukset voivat vaikuttaa yleisterveyteen monella tavalla. Tutkimusten mukaan ne laskevat hedelmällisyyttä sekä miehillä että naisilla. Ne vaarantavat sydän- ja verisuonisairauksien hoitoa ja vaikuttavat diabeetikon sokeritasapainoon ja reumapotilaan nivelten kuntoon. Kun suunterveys on kunnossa, voi se vaikuttaa positiivisesti myös yleissairauksien hoitotasapainoon.

Hoitamattomat iensairaudet voivat lisätä myös keinonivelten tulehtumisen, sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Isoissa leikkauksissa riskinä on, että tulehdus kulkeutuu suusta verenkierron mukana leikkausalueelle. Siksi iensairaudet tuleekin hoitaa aina ennen isoa leikkausta.

Iensairauksien riskiä lisäävät tekijät

Parodontiitti voi tarttua läheisen ihmisen suusta syljen välityksellä. Lapsille bakteerit siirtyvät yleensä äidiltä, aikuisille partnerilta. Muut suurimmat parodontiitin riskitekijät ovat ikä, tupakointi ja diabetes.

Tupakointi lisää merkittävästi sekä ientulehduksen ja parodontiitin riskiä. Tupakan sisältämät myrkyt itsessään ovat haitallisia ikenille. Tupakointi myös supistaa ikenien verisuonia ja vähentää siten hampaan kiinnityskudosten hapensaantia. Tupakoitsijan iensairaus voikin jäädä helposti huomaamatta, koska supistuneiden verisuonten vuoksi verenvuotoa ei välttämättä tule.

Hormonaaliset tekijät eivät lisää iensairauksia, mutta ne saattavat aiheuttaa tulehdukselta näyttävän tilan. Esimerkiksi kuukautisten aikana ja raskaana ollessa naisten ikenet ovat herkkiä verenvuodolle, koska verisuonten läpäisevyys on tällöin lisääntynyt.

Ruokavaliolla ei ole merkitystä ientulehduksen ja parodontiitin synnylle, kunhan siitä saadaan kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet.

Vinkkejä iensairauksien ehkäisyyn

  • Harjaa hampaasi aamuin illoin. Käytä sähköhammasharjaa, jossa on sykkivää edestakaista kiertoliikettä tekevä harjaspää.
  • Puhdista harjauksen yhteydessä myös hammasvälit. Käytä hammaslankaa, hammasväliharjaa tai -lankainta, johon lanka on kiinnitetty valmiiksi ja/tai hammasväliharjaa. Pienimmät hammasväliharjat mahtuvat yleensä hyvin hampaan ja ikenen väliin ja puhdistavat alueen tehokkaasti.
  • Käytä antiseptisia suuvesiä mekaanisen puhdistuksen lisäksi ehkäisemään bakteeripeitteiden syntymistä.
  • Vältä tupakointia.
  • Käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Hammaslääkäri ohjaa tarvittaessa suuhygienistille hammaskiven poistoon.
  • Periosafe-testillä voidaan todeta alkava iensairaus jo varhaisessa vaiheessa. Erityisesti testi on tarpeen, jos edellisestä hoidosta tai tarkastuksesta on kulunut pitkä aika.

Hoitoon iensairauksien erikoishammaslääkärille

Iensairauksia voidaan hoitaa hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoilla. Kun haluat hoitoon asiaan erikoistuneelle lääkärille, löytyy Oralista useita iensairauksiin erikoistuneita hammaslääkäreitä, jotka osaavat neuvoa sinua asiaan liittyvissä kysymyksissä.

Iensairauksien erikoishammaslääkärin pääasiallinen toimenkuva on hoitaa vakavia tulehduksia hampaita ympäröivässä leukaluussa. Yleensä tällaiset märkivät kudokset hoidetaan ienleikkauksella (flap-leikkaus). Leikkauksessa hampaita ympäröivä ienkudos käännetään hyvän puudutuksen avustuksella pois hampaiden pinnalta. Kun ienkudos ei ole tiellä, voidaan hampaiden juurenpinnat puhdistaa hyvin. Samassa yhteydessä poistetaan tulehtunut kudos ienläpästä, millä varmistetaan, että jäljelle jäänyt terve ien liimautuu takaisin hampaan pinnalle kiinni. Joissakin tapauksissa pelkällä hammaskiven poistolla saadaan sama lopputulos.

Ienvetäymiä tai ienkudoksen liikakasvua voidaan korjata myös leikkauksellisesti. Hampaita ympäröivää ientä tai erillistä suulaesta otettua siirrettä voidaan käyttää vetäymien korjaamisessa apuna. Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia tekniikoita hyödyksi, jos halutaan saada hampaiden ympärille lisää luuta.