Yli puolella suomalaisista muhii suussaan ientulehdus. Pahimmillaan hoitamaton tulehdus voi estää lonkkaleikkaukseen pääsyn, aiheuttaa sydäninfarktin tai viedä hampaat suusta. Hyvällä kotihoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla ongelmat ovat vältettävissä.

Ientulehdusta esiintyy jopa kahdella kolmasosalla suomalaisista. Sen oireita ovat verenvuoto sekä ikenen punoitus, turvotus ja kipu. Myös pahanhajuinen hengitys saattaa kieliä ientulehduksesta. Ientulehdus voi edetä hampaiden kiinnityskudoksiin asti täysin oireettomanakin.

”Hoitamaton ientulehdus voi aiheuttaa hampaiden kiinnityskudosten infektion, parodontiitin. Se on salakavala kansantauti, josta ei pääse eroon, mutta täsmällisellä hoidolla ja säännöllisellä ylläpitohoidolla tauti saadaan paranemaan ja pysymään kurissa”, kertoo kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Pahimmillaan hammas irtoaa

Ientulehdus kuulostaa vaarattomalta pikkuharmilta, mutta hoitamattomana sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. Ientulehduksesta saattaa seurata syvempi hampaiden kiinnityskudosten tulehdus. Pitkälle edennyt parodontiitti eli kiinnityskudostulehdus voi aiheuttaa hampaan heilumista, hammasrakojen suurentumista, ienverenvuotoa tai märkävuotoa ientaskuista, ikenen turvotusta ja joskus myös kipua. Pahimmillaan se johtaa hammasta ympäröivän luun laajaan tuhoon ja hampaan irtoamiseen. Parodontiitti on yleinen sairaus, jota esiintyy Suomessa yli 60 prosentilla 35 vuotta täyttäneistä.

Ientaskumittarin avulla voidaan mitata ientaskujen syvyys.

Parodontiitti voi tarttua läheisen ihmisen suusta syljen välityksellä. ”Lapsille bakteerit siirtyvät yleensä äidiltä syljen välityksellä, aikuisille partnerilta”, von Troil täsmentää. Muut suurimmat parodontiitin riskitekijät ovat ikä, tupakointi ja diabetes.

Leviää koko kehoon

Infektio on terveydelle vaarallinen, sillä se ei pysy paikallisesti suussa vaan kulkeutuu verenkierron mukana muualle kehoon. Sillä voi olla yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, hengitystiesairauksiin tai nivelreumaan. Raskaana oleville se saattaa aiheuttaa jopa ennenaikaisia synnytyksiä.

”Jos suussa on tulehdus, pahimmillaan se voi estää esimerkiksi lonkka- tai sydänläppäleikkauksen. Jos suuta ei hoida kuntoon ennen leikkausta, tulehdusriski kasvaa”, painottaa von Troil.

Parodontiittia hoidetaan anti-infektiivisella hoidolla, joka tarkoittaa hampaiden ja juurenpintojen mekaanista puhdistusta. Anti-infektiiviseen hoitoon yhdistetään tarvittaessa antibioottikuuri. Vaativissa tapauksissa hyödynnetään jopa kirurgisia menetelmiä. Säännöllinen ylläpitohoito hammaslääkärillä, parandontologilla ja suuhygienistillä pitävät taudin kurissa.

Periosafe-sylkitesti auttaa pysäyttämään parodontiitin jo sen alkuvaiheessa

Periosafe-sylkitestin avulla vastaanotolla voidaan testata helposti ja nopeasti, onko hampaan kiinnityskudoskatoa tapahtumassa. Tarkan testin avulla voidaan myös tarkistaa, onko hoito tehokasta ja riittävää.

Sylkitesti toimii siten, että suusta otetaan talteen ientaskun nestettä. Helpon tikkutestin avulla tulos saadaan selville 5–10 minuutissa. Periosafen avulla voidaan myös koska tahansa arvioida, onko krooninen sairaus aktivoitumassa uudelleen.

Testi auttaa tunnistamaan riskipotilaat jo nuorena. Näin hoito voidaan kohdistaa sairauden ennaltaehkäisyyn.

Periosafe-testillä selvität muutamassa minuutissa sairastatko iensairautta.

Faktalaatikko

Näin vältyt suun infektioilta:

1. Puhdista hammasvälit aina ennen harjausta joka päivä.
2. Harjaa hampaat sähköhammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen aamuin illoin.
3. Syö terveellisesti, vältä napostelua ruoka-aikojen välillä.
4. Käytä ksylitolia ruokailujen jälkeen pysäyttämään happohyökkäys.
5. Juo vettä janojuomaksi, vältä hapollisia ja sokeroituja juomia.
6. Käy säännöllisesti suuhygienistillä ja hammaslääkärillä, vähintään kerran vuodessa.