Hammaslääkäri ja potilas voivat käyttää samoja sanoja tarkoittamaan eri asioita. Erikoishammaslääkäri oikoo yleisimpiä väärinkäsityksiä.

Hammaslääketieteessä on oma erityinen sanastonsa, joka ei aina avaudu ulkopuolisille. Hammaslääkärin työ on kuitenkin mitä suurimmassa määrin ihmistyötä, jossa molemminpuolinen ymmärrys lääkärin ja potilaan välillä on olennaista. Oral Hammaslääkärien erikoishammaslääkäri Katja Narva valottaa yleisimpiä tilanteita, joissa lääkäri ja potilas puhuvat toistensa ohi.

Lääkäriltä potilaalle

”Yksi kahdeksan M kolme”
– Yleisin hammaslääkäriheprean muoto on numeroiden luettelu. Hammaslääkäri tarkistaa potilaan suun hammas kerrallaan ja jokaisella hampaalla on oma numeronsa, Narva selventää.

– Ensimmäinen numero kertoo hampaan sijainnin suun kaarella. Suu on jaettu neljään lohkoon kuin kellotaulu: oikea yläsektori on ykkönen, vasen ylhäällä kakkonen, vasen alahaalla kolmonen ja oikea alhaalla nelonen. Toinen numero kertoo hampaan sijainnin sektorilla. Ykkönen on etummainen hammas ja kahdeksas taaimmainen viisaudenhammas. Lisäksi jokainen hammas on vielä jaettu kuuteen pintaan: purupintaan, kahteen etu- ja takasivuun sekä ienreunaan.

– Numeroiden lisäksi potilas voi kuulla hammaslääkärin mainitsevan kirjaimia. Ne merkitsevät aiempia toimenpiteitä, esimerkiksi M-kirjain tarkoittaa muovipaikkaa. Niinpä litania ”yksi kahdeksan M kolme” tarkoittaisi, että oikealla yläsektorilla sijaitsevan kaikkein taaimmaisen hampaan posken puoleinen pinta on paikattu muovipaikalla.

– Jotkut voivat huolestua, jos kuulevat hammaslääkärin luettelevan pitkän rimpsun numeroita ja kirjaimia. Pitkä lista ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että potilaan suu olisi huonossa kunnossa. Päinvastoin: esimerkiksi M-kirjainten toistelu kertoo siitä, että reikiä on kyllä ollut aiemmin, mutta ne on nyt paikattu.

”Täällä on viisi reikää”
– Reiät hampaissa jaetaan kahteen eri kategoriaan: alkaviin ja varsinaisiin. Ei kannata hermostua, jos hammaslääkäri kertoo sinulla olevan esimerkiksi viisi reikää. Jos ne ovat alkavia reikiä, niitä ei tarvitse paikata välittömästi. Hammaslääkäri alkaa seurata niiden kehitystä seuraavilla käynneillä, ja hyvässä tapauksessa ne pysyvät muuttumattomina jopa vuosia tai vuosikymmeniä, Narva kertoo.

– Alkavat reiät ovat hampaan pintakerroksessa, kiilteessä. Varsinaiset reiät puolestaan ulottuvat pehmeään hammasluuhun asti. Jos ne ovat edenneet pidemmälle hammasluussa, ne tulisi paikata kohtalaisen pian, etteivät ne laajene hermoon asti.

Potilaalta lääkärille

”Porattiin hermoon asti!”
– Monesti kuulee, miten potilas kertoo pelkäävänsä porausta, koska edellisellä kerralla hammaslääkäri on porannut ”hermoon asti”. Oikeasti hammaslääkäri ei lähes koskaan kajoa hermoon. Hammas rakentuu kiilteestä, hammasluusta ja hammasytimestä. Reikiä paikattaessa porataan kyllä hammasluuta, mutta itse hermoon ei osuta, ellei karies ulotu hampaan ytimeen saakka, Narva korostaa.

”Meidän suvussa on heikko hammasluu”
– Reikien määrä ei johdu geeneistä, vaan reikä syntyy kariesta aiheuttavan bakteerin vaikutuksesta. Joillain on suussaan enemmän bakteereja kuin toisilla, sillä he ovat voineet varhaislapsuudessa saada bakteeritartunnan esimerkiksi vanhemmiltaan. Silti sokerin syöminen on tehokkain reikien aiheuttaja: sokeri laskee suun pH-arvoa ja luo kariesbakteerille otolliset olosuhteet. Rei’istä ei voi syyttää sukutaustaa, vaan puutteellista suuhygieniaa ja liiallista sokerin syöntiä, Narva muistuttaa.


Yhteyshenkilöt

Oral Hammaslääkärit Oyj Minna Lönnqvist viestintä- ja markkinointijohtaja Puh. 050 361 7316 Sähköposti: minna.lonnqvist@oral.fi


Kuvat