Sote-uudistus ei välttämättä tuo kaivattua valinnanvapautta suunterveydenhoitoon. Suunterveyden palveluita tarjoavilta yrityksiltä vaaditaan soten toteutuessa raskaampaa hallintoa ja laajempaa raportointia. Ne eivät nosta palveluiden laatua, mutta kustannukset kasvavat. Sote-uudistusta odoteltaessa hampaiden korjausvelka kasvaa.

”Nyt esitetty malli ei ole houkutteleva yksityisten palveluntuottajien kannalta”, toteaa Oral Hammaslääkäreiden toimitusjohtaja Jarno Huurinainen.

Suomalaisten hampaat ovat huonossa kunnossa, ja parempituloisten on helpompi hymyillä. Vastaavasti vähävaraiset suomalaiset eivät saa riittävästi hoitoa suu- ja hammasongelmiinsa. Ehdotettu sote-malli ei tuo helpotusta tilanteeseen.

Yksityisen hammashoidon kysyntä perustuu jo nyt ihmisten haluun valita, ja lisäksi siihen, että julkiset palvelut ovat alimitoitettuja ja ruuhkaisia. Resurssien väheneminen on ruuhkauttanut julkista hammashoitoa entisestään.

”Vuonna 2013 Kela korvasi yksityisiä hoitokäyntejä 125 miljoonalla eurolla, mutta nyt summa on laskenut 55 miljoonaan”, kertoo Huurinainen.

Sotemallin mukaan resurssit eivät kasva nykyisestä, vaan on olemassa vaara, että hoidon taso laskee ilman että mitään muuta saadaan tilalle. Kela-korvauksista ollaan lisäksi luopumassa kokonaan, joten yksityisen palvelun käyttäminen tulee nykyistä kalliimmaksi.

Odotettua valinnanvaputta ei ehkä tule

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen lähtökohtana on valinnanvapausmalli, jonka mukaan potilas saa itse valita, hankkiiko palvelunsa yksityiseltä vai julkiselta palveluiden tarjoajalta.

Hammashuollon osalta näyttää siltä, että valinnanvapaus on vaarassa, mikäli malliin ei saada mukaan palveluntuottajia. Ongelma on tullut esille jo tehdyissä valinnanvapauskokeiluissa, joihin on ollut haasteellista saada mukaan riittävästi suun terveydenhuollon toimijoita palveluntuottajiksi.

”Jos rahoitus pidetään liian alhaisella tasolla, samalla asetetaan uusia vaatimuksia ja toivotaan lisäksi parempaa laatua, yhtälö ei toimi. On täysin mahdollista, että yksityinen hammashoito jättäytyy palvelumallin ulkopuolelle”, pohtii Huurinainen.

Hammashuollon kokonaisresurssit säilyisivät mallin mukaan nykyisellä tasolla, joka on jo nyt osoittautunut riittämättömäksi.

Suomalainen suunterveys on itä-eurooppalaisella tasolla

Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa panostetaan kansalaisten hammashoitoon huomattavasti enemmän. Huurinainen puhuu hampaiden korjausvelasta: jotta päästäisiin ennakoivaan ja edulliseen suuterveyden hoitoon, pitäisi kroonistuneet ientulehdukset ja pitkään tekeytyneet reiät hoitaa kuntoon. Nykyisillä resursseilla se ei onnistu.

Soteuudistuksen odottaminen saattaa vielä pahentaa tilannetta, kun isompia operaatioita lykätään sen toivossa, että uudistuksen jälkeen laadukkaat yksityiset palvelut ovat saatavilla samaan hintaan kuin julkiset nyt. Näin ei tule tämän hetkisellä ehdotuksella tapahtumaan, ellei hammashoitoon osoiteta lisää rahaa.

”Nykyisin noin miljoona suomalaista vuodessa jättää käymättä hammaslääkärissä”, Huurinainen toteaa.

Jatkossa määrä saattaa kasvaa. Lisäksi kustannuspaineet johtavat siihen, että tehdään lyhyen tähtäimen säästöjä, jotka tulevat pitkässä juoksussa kalliimmaksi. Hampaan poisto on halpa vaihtoehto juurihoidolle, mutta sen aiheuttamien purentavikojen laskua maksetaan sitten tulevaisuudessa.


Yhteyshenkilöt

Jarno Huurinainen Toimitusjohtaja Oral Hammaslääkärit Oyj Puh. 050 344 5232 Sähköposti: jarno.huurinainen@oral.fi