Suomalaislasten hampaat kärsivät kiireestä

09.03.2017 13:35.00

Erikoishammaslääkäri: ”Muiden Pohjoismaiden lapset harjaavat tuplasti aktiivisemmin”

Talvisin pelataan jääkiekkoa, ruuhkabussissa vältetään smalltalkia ja hampaat harjataan aamuin illoin. Nämä ovat suomalaisia itsestäänselvyyksiä ja totuuteen perustuvia kliseitä – vai ovatko sittenkään?

”Tilastojen valossa lasten hampaiden harjaaminen Suomessa on tipahtanut muiden Pohjoismaiden kyydistä. Suomessa pienistä lapsista vain 40 prosenttia ja teini-ikäisistäkin ainoastaan 40–70 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Esimerkiksi Ruotsissa yli 80 prosenttia kouluikäisistä harjaa hampaansa aamuin illoin”, kertoo lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri My Blomqvist Oral Hammaslääkärien Lasten Oral -asemalta.

Lasten hampaiden reikiintyminen on yleistymässä. Asiantuntija löytää syyt huolestuttavalle kehitykselle etenkin kiireen kulttuurista:

”Monissa perheissä vallitsee nykyisin jatkuva kiire. Vanhemmat ovat kiinni töissä ja lastenkin päivät ovat täynnä harrastuksia ja muita menoja. Kiireen keskellä vanhemmat eivät välttämättä ehdi valvoa, että lasten hampaat harjataan sekä aamulla että illalla”, Blomqvist tuumaa.

”Välipalakeksi ei ole terveellisempi kuin tavallinen keksi”

Hammaspesun laiminlyönnin ohella kiire johtaa myös hampaille haitallisiin ruokailutottumuksiin. Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia helppoja välipaloja, joita usein vieläpä markkinoidaan juuri lapsille. Monissa jogurteissa, smoothieissa ja mehuissa on kuitenkin paljon piilosokereita.

”Sokeristen välipalojen markkinointi on ovelaa. Välipalakeksi ei oikeasti ole sen terveellisempi kuin tavallinen keksi ja vitaaminivedessä voi olla yhtä paljon sokeria kuin limonadissa. Vähän isommilla lapsilla kuvaan tulevat mukaan myös energiajuomat. Lapsilla voi helposti olla jotain sokeripitoista suussa lähes kellon ympäri, jolloin hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen alaisina”, päivittelee Blomqvist.

Tauottoman napostelun sijaan Blomqvist korostaa säännöllisten ruokailutapojen noudattamista.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivitti viime vuoden lopulla ravitsemussuosituksia. Uudessa suosituksessa kannustetaan perheitä syömään yhdessä, kaikki saman pöydän ääressä. Kasvaville nuorille rutiinit ovat olennaisia: säännöllisistä ruoka-ajoista ja hampaidenpesuista pitäisi rakentaa toistuva tapa heti pienestä pitäen”, Blomqvist sanoo.

Kolmevitosilla puutteellinen kuva omien lasten hammashoidosta?

Nykyvanhemmat ovat olleet kouluiässä 1970–1990 -luvuilla, jolloin kouluterveydenhuollon hammashoitoon ohjattiin runsaasti resursseja. Jokavuotisten hammaslääkärikäyntien, ohjatun harjauksen ja fluoripurskuttelun ansiosta kolme-nelikymppisten suomalaisten hampaat ovat usein erinomaisessa kunnossa. Heidän omien lastensa kohdalla tilanne on kuitenkin muuttunut.

”Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, että lasten hammashoito kunnissa on nykyisin suurelta osin siirretty suuhygienisteille ja hammashoitajille.  Nykyisin lapsi tapaa hammaslääkärin ainoastaan muutaman kerran kouluvuosiensa aikana – ja silloinkin usein eri ihmisen kuin edellisellä kerralla, eli jatkuvaa hoitosuhdetta ei pääse syntymään. Suuhygienistit ja hammashoitajat ovat toki koulutettuja ammattilaisia, mutta vain hammaslääkäri voi diagnosoida esimerkiksi karieksen”, Blomqvist muistuttaa.

Oral Hammaslääkärit on vastikään avannut erityisesti lapsiin keskittyvän Lasten Oral -aseman, jossa lasten hampaat tarkastaa aina nimenomaan hammaslääkäri.

”Lasten hammashoidon erikoislääkäreitä on Suomessa vajaa viisitoista – ja heistä jo kolme työskentelee Lasten Oralilla. Pyrimme siihen, että lapsiasiakas pääsee joka kerralla tapaamaan tutun lääkärin, jolloin hoitosuhteesta muodostuu pitkäkestoinen ja suun terveyteen voidaan panostaa pitkällä tähtäimellä”, linjaa Blomqvist.

Kolmen R:n vinkit - Asiantuntijan muistilista lasten ja nuorten hampaista huolehtimiseen

Lasten Oral -hammaslääkäriaseman erikoishammaslääkäri My Blomqvist tiivistää vinkkinsä lasten suunterveyden varmistamiseen kolmen R-kirjaimen listaan:

  1. Rutiini: ”Vanhempien on suotavaa varmistaa jo pienestä pitäen, että lapsi tottuu harjaamaan hampaansa aamuin illoin. Kun hammaspesusta muodostuu rutiini jo lapsena, se ei unohdu aikuisiälläkään.”

  2. Ruokailu: ”Säännölliset ruoka-ajat koko perheen kesken ovat tärkeitä paitsi sosiaalisesti, myös terveyden kannalta. Ruoka-aikojen ulkopuolella kannattaa välttää sokeristen välipalojen napostelua, tarvittaessa hedelmistä ja vihanneksista saa lisäenergiaa kiireisen päivän keskelle.”

  3. Resurssit: ”Kouluterveydenhuollossa lapsen suun tarkastajina toimivat pääasiassa hammashoitajat ja suuhygienistit. Heillä on ammattiosaamista omalla osaamisalueellaan, mutta vain hammaslääkäri voi diagnosoida esimerkiksi karieksen. Kasvavan lapsen olisi hyvä tavata samaa tuttua hammaslääkäriä säännöllisesti, jotta suunterveyden hoidosta saadaan pitkäjänteistä.”

 

 

Lisätietoja:

Oral Hammaslääkärit Oyj
Minna Lönnqvist
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Puh. 050 361 7316
Sähköposti: minna.lonnqvist@oral.fi

Suomalainen Oral Hammaslääkärit Oyj (www.oral.fi) on Suomen tunnetuin (Innolink Research 2016) hammasterveyspalveluyhtiö, jonka työyhteisöön kuuluu yli 1200 alan ammattilaista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 81,4 miljoonaa euroa. Oral tarjoaa hammasterveyspalveluita yli 50 hammaslääkäriasemalla eri puolella Suomea. Konserniin kuuluu myös Oral Hammaslaboratorio Oy.

Vapaita aikoja ei löytynyt
Info