Ientulehdus on flunssan jälkeen Suomen yleisin infektiosairaus
Jopa 90 %:lla suomalaisista aikuisista muhii suussaan ientulehdus. Pahimmillaan hoitamaton tulehdus voi myötävaikuttaa sydäninfarktin syntymiseen, estää lonkkaleikkaukseen pääsyn tai viedä hampaat suusta. Hyvällä omahoidolla ja säännöllisillä käynneillä hammaslääkärillä ja suuhygienistillä ongelmat ovat vältettävissä.
Ientulehdus voi olla varsin oireeton, mutta tyypillisiä oireita ovat verenvuoto hampaita tai hammasvälejä puhdistaessa sekä ikenen punoitus ja turvotus. Myös pahanhajuinen hengitys saattaa kieliä ientulehduksesta.
Hoitamattomana ientulehdus etenee hampaiden kiinnityskudoksiin ja aiheuttaa niiden tulehduksen, parodontiitin. Se on salakavala kansantauti, mutta täsmällisellä hoidolla ja säännöllisellä ylläpitohoidolla tauti saadaan paranemaan ja pysymään kurissa.
Myös implanttihampaan ympärille tulee herkästi ientulehdus, joka hoitamattomana etenee syvemmälle leukaluuhun implantin ympäristöön peri-implantiitiksi. Peri-implantiitti on haastava hoidettava ja siksi implanttihampaat vaativat korostetun hyvää puhdistusta kotona sekä säännöllistä ylläpitohoitoa suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla.
Pahimmillaan hammas irtoaa
Ientulehdus kuulostaa vaarattomalta pikkuharmilta, mutta hoitamattomana sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. Ientulehdus etenee vähitellen syvemmälle aiheuttaen hampaiden kiinnityskudosten tulehduksen. Tulehdus tuhoaa hampaan kiinnitystä ja pitkälle edennyt parodontiitti voi aiheuttaa hampaan heilumista, hammasrakojen suurentumista, ienverenvuotoa tai märkävuotoa ientaskuista, ikenen turvotusta ja joskus myös kipua. Pahimmillaan se johtaa hammasta ympäröivän luun laajaan tuhoon ja hampaan irtoamiseen. Parodontiitti on yleinen sairaus, jota esiintyy Suomessa yli 60 prosentilla 35 vuotta täyttäneistä.
Parodontiittiin sairastumisen riski vaihtelee yksilöittäin. Tärkeimpiä riskitekijöitä ovat puutteellinen suuhygienia, tupakointi ja diabetes. Implanttihampaan ympärille kehittyvän peri-implantiitin riskitekijät ovat samat.
Tulehdus leviää koko kehoon
Suun infektiot voivat pahimmillaan kulkeutua verenkierron mukana muualle kehoon. Ne myös aiheuttavat tai ylläpitävät matala-asteista tulehdusta, joka kuormittaa elimistöä. Parodontiitilla on todettu yhteyksiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivoinfarkteihin. Parodontiitti heikentää joidenkin pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen, hoitotasapainoa ja se on yhdistetty myös ennenaikaisiin synnytyksiin.
Jos suussa on tulehdus, pahimmillaan se voi estää tai viivästyttää muuta tärkeää lääketieteellistä hoitoa, esimerkiksi lonkka- tai sydänläppäleikkauksen. Jos suuta ei hoida kuntoon ennen leikkausta, tulehdusriski kasvaa.
Parodontiittia hoidetaan anti-infektiivisella hoidolla, joka tarkoittaa hampaiden ja juurenpintojen mekaanista puhdistusta. Anti-infektiiviseen hoitoon voidaan harvoissa tapauksissa yhdistää myös antibioottikuuri. Vaativissa parodontiittitapauksissa hyödynnetään lisäksi kirurgisia menetelmiä. Säännöllinen ylläpitohoito hammaslääkärillä, parodontologilla ja suuhygienistillä yhdessä hyvän omahoidon kanssa pitävät taudin kurissa.
Näin vältyt suun infektioilta
Hyvän omahoidon ohella säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat avainasemassa suun terveydestä huolehtimisessa.
- Harjaa hampaat sähköhammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen aamuin illoin.
- Puhdista hammasvälit joka päivä.
- Syö terveellisesti, vältä napostelua ruoka-aikojen välillä.
- Juo vettä janojuomaksi, vältä hapollisia ja sokeroituja juomia.
- Käytä ksylitolia ruokailujen jälkeen pysäyttämään happohyökkäys.
- Käy säännöllisesti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä, yksilöllisen tarpeesi mukaan (vaihtelee 3 kuukautta – 2 vuotta välillä).