Viisaudenhampaat puhkeavat yleensä noin 20 ikävuoden tienoilla. Puhkeamista voi tapahtua myös myöhemmällä iällä, mutta se on harvinaisempaa 26. ikävuoden jälkeen. Noin 90 %:lla 20-vuotiaista on ainakin yksi puhkeamaton tai vaillinaisesti puhjennut viisaudenhammas. Kaikille viisaudenhampaita ei puhkea ollenkaan, sillä noin 2 % suomalaisista synnynnäiset viisaudenhampaat puuttuvat kokonaan.

Pitääkö viisaudenhammas poistaa?

Yleensä viisaudenhampaat täytyy poistaa ja poistosta päättää hammaslääkäri. Kun viisaudenhammas mahtuu hammaskaarelle tai se on kokonaan luun sisällä, hammaslääkäri saattaa todeta poiston tarpeettomaksi.

Viisaudenhampaiden puhkeamiseen liittyy usein ongelmia, sillä ne eivät puhjetessaan käyttäydy samalla tavalla kuin muut pysyvät hampaat, jotka ovat hyödyllisiä purennalle ja puhjetessaan tulevat yleensä kunnolla näkyviin. Jos on todennäköistä, että viisaudenhammas aiheuttaa puhjetessaan ongelmia, se poistetaan. 

Viisaudenhampaan aiheuttama kipu ja särky ovatkin yleisin syy sille, että nuoret aikuiset hakeutuvat hammaslääkärin vastaanotolle.

Oireileva viisaudenhammas hoidetaan usein poistamalla, sillä viisaudenhampaat eivät yleensä ole tärkeitä purennan kannalta. Yleisimpiä syitä viisaudenhampaiden poistolle ovat epäedulliseen asentoon puhkeaminen, tilanpuute hammaskaarella, karies tai hammasytimen tulehdus.  Usein myös perikoroniitti eli viisaudenhampaan tulehdus johtaa viisaudenhampaan poistoon, joka tehdään kuitenkin vasta akuutin tulehduksen rauhoituttua.

Viisaudenhampaan tulehdus eli perikoroniitti

Perikoroniitti eli viisaudenhammasta ympäröivän limakalvokudoksen tulehdus on yleisimpiä syitä viisauden hampaan poistolle. Sille ovat alttiita varsinkin vaillinaisesti puhjenneet viisaudenhampaat. Tämä johtuu siitä, että osittain puhjennut hammas avaa suun bakteereille tien hampaan ja ikenen väliseen taskuun, joka on normaalia syvempi ja limakalvoläpän peitossa. Osittain puhjennutta hammasta ja sitä ympyröivää ientaskua on tuolloin mahdotonta puhdistaa, mikä mahdollistaa bakteerien lisääntymisen ja yleensä johtaa lopulta tulehdukseen.

Viisaudenhampaan tulehtuminen tapahtuu yleensä puhkeamisvaiheessa ja siksi sen esiintyminen yli 30-vuotiailla on harvinaista. Viisaudenhammasta ympäröivän kudoksen tulehdusta edesauttavat alaleuanhampaiden ahtaus, hampaan puhkeamisasento sekä osittainen puhkeaminen.

Alahammaskaarelle osittain puhkeavat viisaudenhampaat ovat erityisen alttiita perikoroniitille ja oireilevat myös usein voimakkaimmin, sillä 95 % todetuista perikoroniiteista ilmenee alaviisaudenhampaiden alueella.

Viisauden hampaan tulehduksen oireet

Viisaudenhampaan tulehduksen eli perikoroniitin oireita ovat kipu, turvotus, paha maku suussa, pahanhajuinen hengitys sekä viisaudenhampaan ientaskusta tuleva märkävuoto. Tulehdus voi aiheuttaa myös vakavampia oireita kuten kuumeilua, märkäpaisetta tai suun avaamisvaikeuksia, jolloin oireet vaativat nopeaa hoitoa. Tulehduksen oireilua havaittaessa on tärkeää ottaa yhteyttä hammaslääkäriin, sillä perikoroniittia on vaikeaa hoitaa kotikonstein.

Viisaudenhampaan tulehduksen hoito

Perikoroniitin hoitona toimii usein viisaudenhampaan poisto, sillä tulehdus uusiutuu helposti. Jos viisaudenhammasta ei poisteta tai poisto siirretään seuraavalle käynnille, voi hammaslääkäri määrätä antibiootti- ja särkylääkekuurin sekä ohjata asiakasta käyttämään apteekista saatavaa klooriheksidiiniä sisältävää suuvettä.

Perikoroniitin aiheuttamia oireita voidaan lieventää huolellisella suuhygienialla eli huolellisella hampaiden harjauksella. Tulehtuneen limakalvon takia hampaiden harjaus voi tuottaa kipua ja tuntua epämiellyttävältä. Tulehtuneen alueen puhdistaminen on kuitenkin tärkeää. Jos alueen harjaaminen ei onnistu, voidaan se puhdistaa purskuttelemalla noin parin viikon ajan klooriheksidiinipitoista suuvettä.

Miten viisaudenhammas poistetaan?

Ennen kuin viisaudenhampaan poisto suoritetaan, tutkii hammaslääkäri suun ja poistettavan hampaan sekä suunnittelee hampaan poiston. Viisaudenhampaasta otetaan röntgenkuva, jonka avulla voidaan selvittää esimerkiksi missä asennossa viisaudenhammas ja sen juuret ovat sekä juurien suhde ympärillä oleviin kudoksiin.

Viisaudenhampaasta voidaan ottaa myös tarkentavia lisäkuvia, jotka tehdään usein kolmiulotteisella mikro-TT- kuvauksella. Viisaudenhampaan poisto tehdään kirurgisesti paikallispuudutuksessa. Poisto voi olla helppo tai vaativa toimenpide riippuen tilanteesta.

Viisaudenhampaan leikkaus

Esimerkiksi vaillinaisesti puhjenneen viisaudenhampaan poisto voi olla tavanomaista hampaan poistoa vaativampi toimenpide ja vaatia myös hampaan leikkauksellista poistoa. Poiston jälkeen poistokuoppaan laitetaan sideharsotaitos, jonka pureminen noin 20–30 minuutin ajan heikentää verenkiertoa ja – vuotoa, jolloin poistokuoppaan syntyy verihyytymä, joka suojaa sitä kuivumiselta.

Viisaudenhampaan poiston jälkeen

Viisaudenhampaan poiston jälkeen potilaalle annetaan omahoito-ohjeet, joiden noudattaminen on tärkeää, jotta poistokuopan haava saadaan parantumaan.

Poistotoimenpiteen jälkeen hammaslääkäri määrää asiakkaalle kipulääkekuurin sekä mahdollisesti myös antibioottikuurin, joka vähentää poiston jälkeen ilmeneviä tulehduksia.

Kun poistettavaan hampaaseen liittyy tulehdusta tai toimenpide on vaativa, voidaan antibioottikuuri antaa myös ennen leikkausta. Tällöin antibioottilääkitys aloitetaan noin 30–90 minuuttia ennen poistamista ja sitä jatketaan myös leikkauksen jälkeen 2-7 päivän ajan.